moitaas

Tiiän, että kukaan ei tuu lukemaan tätä. Huvitti vaan tulla postaamaan. En alota uudelleen bloggaamista, koska en käy koneella just koskaan ja kännykällä postaaminen ei oo kovin kivaa (suomennos: en jaksa eikä kiinnosta). Tässä postauksessa ei tuu muutenkaan olemaa mitään järkeä, en jaksa kertoa yksityiskohtasta selostusta mun elämäni pienimmistäkin käänteistä enkä oikeestaan isommistakaan. Oon tullu laiskaks. Ja tuskin ketään ees kiinnostais lukea, mihin aikaan menin nukkumaan 28.10.2013 ja mitä unia näin, monelta heräsin ja sitä rataa. Ei sillä että muistaisinkaan... en muista ees viime viikon tapahtumia.

Nyt te harvat, ketkä tätä enää seuraatte, saatte todistuksen mun laiskuudesta: en laita kuvia, koska en jaksa laittaa ulkoista kovalevyä ja venailla sen käynnistymistä. Ja jotku näkee hirveen vaivan bloginsa eteen... nah vois mennä vaan kuvaamaan uutta fb-profiilikuvaa jota en tuu koskaan lataamaan fb.

Huomasitteko kuin väkisillä väännettyä mun läppä oli?

kyllähä se yks kuva löyty, mä melkein päivälleen vuosi sitte.  Kiva jakaus, muistan ku tukka oli aina silmillä.

lopetan bloggauksen

En poista blogia, mutta en enää kirjota tänne. Otan kommenttien hyväksynnän pois.

vihdoin viimein

Laitan joskus ne Oulun kuvatki, heti ku saan siirrettyä koneelle. Laitan nyt jotai random kuvia

nöpön kans joskus kirjotettu puuhun

son kesä ny

oon kaunis

totajoo duckface tai jotai

tarviiko aina olla kuvatekstejä

ku ei keksi

...

moro oon herra kielo

tai rouva mistäs sen tietää

tykkään leikkiä kameran asetuksilla

jepjep

jaa anttu joskus kuvas

muodikas

taukoo joo tiiän

mutta koska ulkosella kovalevyllä ja mulla on erimielisyyksiä. Se on nyt huollossa, lisään kuvia sit ku se tulee.
Kerroin vaan että oon hengissä ja saatan tehä tänään oneshotin jos jaksan

kuviakuviakuvia

Laitan lähiaikoina otettuja kuvia tänne, just siirsin koneelle.

talli </3 + tulvat

Löydettii yks aivan täydellinen talo.

Tulviatulvia

Ella kuvaa Jannea, joka on innokas katsomaan kameraan.

Joella. Nuo jäät on sulanu kyllä tosi nopeesti, tuoki kuva on toissaviikonlopulta :o

Kaunista savarin aluetta. Vino kuva, sori

Nöpö otti

Onnistuneita kuvia kuusta

Lauantaina oltiin lasten temppuradalla iskän, Jannen ja Jannen kaverin kans. Mulla tais olla tylsää ilmeestä päätellen :D

Mielipiteitä kuvista? Haluaisitteko, että kerron myös mun elämästä joka ei varmaan kiinnosta ketään? Kommentteja kiitos :)

Oneshot

Satoi vettä. En välittänyt siitä. Minun oli pakko päästä eteenpäin. Jatkoin matkaa, pysähtyen välillä, sillä en jaksanut kävellä kovaan vastatuuleen, paino sylissäni. Pian edessä oli ylämäki. Aloin juosta. Kompastuin puun juureen, housuni likaantuivat, mutta en välittänyt niistä. Välitin pienestä shetlanninponivarsasta, jota jouduin kantamaan. Oli pakko päästä perille. Pian salama välähti. Jäin metsään, sillä edessä olisi järvi, jonka yli täytyisi soutaa, mutta jouduin odottamaan ukkosen loppumista. Istuin puun alle, se ei ollut korkea, joten sen alla oli turvallista istua.

  Aloin miettimään tätä päivää. Aamulla kaikki oli hyvin. Aurinko paistoi. Menin ulos ottamaan aurinkoa ja lukemaan. Pian alkoi sataa vettä. Siirryin terassille. Avasin terassilla olevan laatikon, jossa oli halkoja, koska aioin nostaa terassilla olevat halot sinne. Kun avasin kannen, näin pienen, hätääntyneen varsan. Tajusin heti, mistä oli kysymys. Isäni on eläinlääkäri, ja ystäväni toi eilen poninsa varsomaan. Laitoimme varsan halkolaatikkoon suojaan tuulelta. Se oli jäi sinne, kun emä säikähti jotakin ja lähti laukkaamaan kotiin. Nyt olin yksin kotona. Lähdin kantamaan varsaa kotiin.

  Mietelmäni keskeytyivät, kun varsa tönäisi minua. Olin antanut sille vähän maitoa, sen verran kun meillä oli kotona. Varsalla oli ikävä emäänsä. Lähdin soutamaan järven yli, varsa mukanani. Toisella rannalla jatkoin juoksua. Varsan hengitys jo hidastui. Kiristin tahtia. Ärsytti, kun jäin odottamaan ukkosen loppua. 

  Ikuisuudelta tuntuvan hetken kuluttua pääsin perille. Ystäväni kysyi: "Miten varsa?" Niin, varsa. Sen hengitys oli lakannut. Sydän ei lyönyt. Menimme hiljaiseksi, minä, ystäväni ja ponin emä, joka oli ollut varsaa vastassa. Emä tönäisi varsaa turvallaan, koetti imettää. Se ei tahtonut uskoa, että varsa oli kuollut. Silitin ruumista. Lähdin kävelemään kotiin. Jätin ystäväni, kuolleen varsan ja emän. Ystäväni sanoi perääni: "Muuten, kiitos." Emä hörähti. Sekin kiitti. Pienen varsan elämä oli päättynyt, liian aikaisin. Se olisi ansainnut elää tai ainakin kuolla helpommin.

Joo mun eka oneshot, en keksiny nimeä. Mielipiteitä tuosta ja uudesta ulkoasusta ja nimestä? 

Ku aloin kirjottamaan tota, en yhtään tienny, mitä siihen kirjotan, mut jotain siihen sain. :D tuli aika lyhyt, yritän keksiä uusista pidempii, vai tykkäättekö tällasista? postausideoita saa myös esittää, teen tonne alas kyselyn niistä. :)
Ja siis selvennykseksi, en enää aio tehä tollasia postauksia jossa kerron mun elämästä, vaan teen tällasia vähä spesiaalimpia. :)

tauko.

pidän nyt jonku aikaa taukoo. Yhen postauksen teen, ku anttu pyysi kuvia, nii se voi kopsata ne siitä.

Tauko saattaa loppua sillon, ku ulkoisen kovalevyn johto löytyy, koska meillä ei oo toista sellasta.